Tätä blogia kirjoittelee Vieraskynän takaa yrittäjä ja valmentaja Tea Klinga Johtakee Oy:sta aiheenaan tunneäly. Tea toimii tunneälykkään asiakaspalvelun, johtamisen ja työyhteisön toiminnan valmentajana. Tavoitteena on parantaa suomalaista työelämää tunneälyn, ilon, jaksamisen, vahvuuksien ja onnistumisten huomioinnin sekä elinikäisen oppimisen kautta. Tean suuri toive onkin että huumori, hassuttelu, onnistumisten huomiointi ja tekemisen ilo pysyisivät mukana työyhteisön arjessa.
”Saitko huonoa palvelua, tiuskiko myyjä työkaverilleen, siirreltiinkö vastuuta tapahtuneesta virheestä henkilöltä toiselle tai tuntuiko ettei yrityksen asiakaspalvelu yksinkertaisesti toimi?
Arkinen vuorovaikutus kertoo paljon työyhteisön ilmapiiristä. Pienistä kommenteista voi kuulla kireyden tai tiimin yhdessä työskentelyn ilon. Huono palvelu voi johtua huonosta päivästä, hankalasta elämäntilanteesta, työyhteisön heikosta ilmapiiristä, työntekijän väsymisestä tai vaikkapa turhautumisesta huonoon johtamiseen.
Työyhteisön ilmapiiri näkyy ja kuuluu asiakkaalle vaikuttaen lopulta suoraan tulokseen. Hyvinvoiva työyhteisö vaikuttaa positiivisesti tulokseen. Miten hyvinvoiva työyhteisö sitten luodaan käytännössä?
Tunneälystä ja tunnetaidoista puhutaan koko ajan enemmän, mutta silti niitä ei välttämättä hyödynnetä arjessa tarpeeksi. Tunneäly mahdollistaa itsensä ja muiden paremman ymmärtämisen. Tunneäly auttaa toimimaan vaikuttavammin niin läheisten, työkavereiden, työntekijöiden, esihenkilöiden kuin asiakkaidenkin kanssa.
Tässä jutussa selviää mikä voima tunneälykkäällä työyhteisöllä on, kolmen tunneälykkään työyhteisön vahvuuden kautta. Tutustutaan ensin lyhyesti mitä tunneäly tarkoittaa.
Mitä tunneäly tarkoittaa
Tunneälyllä tarkoitetaan tietoisuutta omista tunteista. Tietoisuuden avulla säädellään tunteita ja niistä syntyvää toimintaa, reagointia sekä käytöstä.
Voimme oppia, tunnistaa, havaita, ymmärtää, analysoida ja hallita omia/muiden tunteita sekä niistä kumpuavaa toimintaa. Lisäksi voimme hyödyntää tätä informaatiota ohjaamaan omaa ajatteluamme ja toimintaamme. (Peter Salovey ja John Mayer 1990). Kykenemme toimimaan muiden kanssa huomattavasti sujuvammin tunnistamalla myös muiden käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät.
Tunneäly ei siis tarkoita tunteiden vietäväksi ajautumista vaan oikeanlaista tunteiden hallintaa. Lisäksi hyvä uutinen on se, että tunneälyä voi oppia.
Tunneäly työyhteisön voimana ja kolme sen ehdotonta vahvuutta
Yritykset ja työyhteisöt kohtaavat jatkuvasti muutoksia. Muutosten sietäminen, niiden eteen työskentely ja oman osaamisen hyödyntäminen mahdollistuu keskinäisen luottamuksen avulla. Kukapa haluaisi haastaa itseään mikäli ei luota eikä ole sitoutunut yritykseen, työkavereihin, työntekijöihin tai esihenkilöön.
Luottamus antaa energiaa, voimavaroja ja taitoja joita muutostilanteissakin tarvitaan. Muutoksen aikana olematonta luottamusta on liian myöhäistä korjata tai rakentaa. Pärjätäkseen kilpailussa yritykset tarvitsevat elinvoimaa ja kykyä uudistua.
Tunneälyn huomioivalla työyhteisöllä on monta vahvuutta. Nostan tässä jutussa esille yksilön vastuun, me-hengen ja ryhmän vastuun sekä muutoskyvyn jonka tunneäly mahdollistaa. Valitut vahvuuden ovat suuressa roolissa luottamuksen, yhteistyökyvyn ja elinvoinvoimaisen organisaation/yrityksen rakentumisessa.
1. Yksilön vastuu omasta toiminnastaan
Jokaisen työyhteisön jäsenen tulee ottaa vastuu omasta käyttäytymisestään ja teoistaan. Työyhteisötaidoista puhutaan, mutta ne tulisi tuoda vielä selkeämmin työyhteisön jäsenten puheenaiheeksi ja pohtia yhdessä kuinka yhteisössä halutaan toimia. Lisäksi kannattaa pohtia yhdessä yksilön roolia vuorovaikutuksen ja ilmapiirin luomisessa
Tunneälyn tietoinen hyödyntäminen ja opettelu tulee aloittaa itsestään. Miten voit ymmärtää toisen sanatonta viestintää ja hänen tunteitaan mikäli et osaa tunnistaa omia tunteita ja kehollisia tuntemuksiasi?
Tiesitkö että meillä on päivässä 50 000-70 000 ajatusta, jotka vaikuttavat mielialaamme ja tunteisiimme? Suurin osa ajatuksista on negatiivisia, joten positiivinen ajattelu vaatii meiltä tietoisuutta ja ponnisteluja. Positiivinen ajattelu ja käyttäytyminen on kuitenkin edellytys työhyvinvoinnille ja hyvälle työilmapiirille.
Aluksi on tunnistettava millaisia tunteita erilaiset tilanteet ja ajatukset luovat. Ajatuksiaan tai tunteitaan ei kannata säikähtää, vaan niitä on hyvä oppia tiedostamaan sekä ymmärtämään. Tunneälyä hyödyntämällä et mene tiedostamattomalla automaatiolla suoraan tunteesta toimintaan, vaan kerkeät valita tietoisesti kuinka tilanteessa kannattaa toimia. Opit pois haitallisista toimintavoista tiedostamalla reaktion synnyn syyn.
Tunneälyn hyödyntäminen lisää itsetuntemusta ja tietoisuutta omista voimavaroistasi, vahvuuksistasi ja haasteistasi. Opit tunnistamaan mitä osaat, mistä saat iloa ja energiaa, mikä suututtaa tai mikä ahdistaa. Samalla opit itsehallintaa tunnetilojen, mielihalujen ja voimavarojen säätelyn avulla.
Työyhteisössä on erittäin tärkeää tutustua työyhteisön jäseniin, olitpa työntekijä tai esihenkilö.
Voit tukea ja kannustaa huomattavasti paremmin kun tunnet ja ymmärrät kuinka he ajattelevat, tuntevat sekä toimivat. Opittuasi huomaamaan ja hallitsemaan omat tunnereaktioisi voit havainnoida myös muita. Huomaat esimeriksi miten tietyt sanat tai tilanteet vaikuttavat työkaverin käytökseen ja mistä toinen suuttuu, ilahtuu, innostuu tai lannistuu.
Haastavien asioiden tai rakentavan palautteen yhteydessä auttaa paljon jos tiedät kuinka toista kannattaa lähestyä ja kuinka asia kannattaa ottaa puheeksi. Oikealla lähestymistavalla voit välttää puolustautumisen, hyökkäyksen ja suuttumisen sekä tätä kautta turhien ristiriitatilanteen syntymisen.
2. Me-henki ja ryhmän yhteinen vastuu ilmapiiristä
Tunneälykkäässä työyhteisössä puhutaan kunnioittavasti ja kannustavasti rakentaen positiivista ilmapiiriä. Työyhteisön jäsenet ymmärtävät roolinsa ja vaikutuksensa hyvinvoivan työyhteisön luomisessa.
Toimivaan työyhteisöön vaaditaan avointa vuorovaikutusta. Asioista voidaan puhua vapaasti, epäselvissä tilanteissa voidaan kysyä apua, ristiriidat uskalletaan nostaa esille ja haastavat tilanteet osataan käsitellä asiallisesti. Avoin vuorovaikutus ei tarkoita väärää suoruutta jossa ei ajatella toisia ollenkaan.
Haasteiden kohtaaminen on helpompaa kun työyhteisön jäsenet voivat luottaa toisiinsa. Me-henki, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus ovat tärkeitä tekijöitä luottamuksen rakentumisessa.
Työyhteisö osaa tunneälykkäiden toimintatapojen avulla suhtautua erilaisiin tilanteisiin ja tunnistaa milloin on syytä pysähtyä keskustelemaan. Vaikka välillä kuohahtaa, asiaan osataan suhtautua oikein ja asia käsitellään tilanteeseen sopivalla tavalla. Asioista uskalletaan, halutaan ja voidaan puhua ja toista myös aktiivisesti kuunnellaan.
Opimme tunnevirittäytymiseen jo lapsuudessamme ja virittäydymme muiden kanssa samalle aaltopituudelle tiedostamattamme. Työyhteisössä on hyvä ymmärtää että tunteet siirtyvät ja tarttuvat nopeasti muihin. Ilmapiiri voi muuttua helposti positiivisesta negatiiviseksi jos yhteisö kiinnittää huomiota liikaa vain negatiivisiin asioihin.
Ryhmän hyödyntäessä tunneälyä yksilö- ja ryhmätasolla he voivat luoda yhteisön jossa ollaan onnellisia ja tehokkaita. Tulokset ovat hyviä, koska työtä tehdään hyvällä asenteella, yhteisen hyvän eteen, toisiaan tukien ja vaikeat asiat käsitellen. Ei helppoa, mutta mahdollista!
3. Muutoskyky
Tunneälykäs työyhteisö vastaa muuttuviin tilanteisiin varmemmin ja sujuvammin. Muutoskykyinen työyhteisö syntyy kun esihenkilöt ja työntekijät tekevät yhdessä tunneälykkäästi töitä hyvän ilmapiirin, positiivisen vuorovaikutuksen, luottamuksen syntymisen ja yhteisten tavoitteiden eteen.
Muutosvastarinta nousee huolesta kuinka minun käy ja epäilyksestä omaan osaamiseen uudessa tilanteessa. Avoin ilmapiiri mahdollistaa puhumisen peloista ja huolista. Mitä huolestuneempi on, sitä enemmän aivojen toimintakyky laskee ja kyky oppia, luoda uutta sekä ratkaista ongelmia heikkenee huomattavasti.
Uudet, yllättävät ja vaikeat tilanteet vaativat kykyä oppia, ottaa riskejä ja ideoida uutta. Tunneälykäs ja turvallinen ilmapiiri mahdollistavat työhön keskittymisen, oppimisen, ideoinnin, tavoitteiden saavuttamisen ja kyvyn suhtautua vastoinkäymisiin haasteena eikä uhkana.
Muutoskyky vaatii työyhteisön sisäistä luottamusta. Luottamusta ei voi luoda tyhjästä vaan se vaatii aikaa, avointa vuorovaikutusta, yhdessä työskentelyä ja tutustumista. Luottamus mahdollistaa kyvyn kokeilla ja ottaa riskejä. Puhuminen helpottaa omaa oloa ja saa muut ymmärtämään paremmin omia ajatuksiaan sekä tunteitaan. Tunneälykkäässä työyhteisössä rakennetaan luottamusta avoimen ilmapiirin, toisen huomioinnin ja yhteisen työskentelyn kautta.
Aktiivinen kuuntelu, tuki, kannustus ja positiivinen vuorovaikutus siirtävät huomiota uhkista mahdollisuuksiin luoden uskoa selviytymiseen.
Lue Johtakee-blogista kuinka tunneälykäs arkijohtaminen mahdollistaa menestyksen.
Tunneälykkään työyhteisön voima
Hyvinvoiva ja positiivinen työyhteisö mahdollistaa yrityksen/organisaation elinvoiman, menestymisen ja kilpailukyvyn. Hyvinvointia rakennetaan yksilön ja ryhmän tunneälykkäässä arjen vuorovaikutuksessa sekä tietoisessa toiminnassa.
Tunneälykäs työyhteisö syntyy esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyöllä. Työyhteisön jäsenten tulee ottaa vastuuta omasta toiminnastaan, nähdä oman käyttäytymisensä vaikutuksen muihin ja haluttava kehittää itseään. Ryhmänä työyhteisön tulee luoda raamit, joilla tunneäly näkyy arkipäiväisessä toiminta- ja vuorovaikutustavoissa.
Yhtenäinen, hyvinvoiva ja itsevarma työyhteisö kohtaa haastavat tilanteet yhdessä. Muutosten sieto- ja ongelmienratkaisukyky säilyy, eikä ryhmä lamaannu vaikeiden tilanteiden edessä. Tunneälykkään työyhteisön toimintatavat ja kulttuuri mahdollistavat elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja paremman tuloksellisuuden.”
Kurkkaa myös edellinen Gongin blogi Kun koolla on väliä – miten voit olla unohtumaton – Valmennus Gongi. Siellä kerrotaan sinulle, mistä elementeistä karismasi eli vaikutusvoimasi koostuu.
Jos et vielä tiedä mitä kaikkea teemme Valmennus Gongilla, niin kurkkaa täältä palvelumme.
Sinua saattaisi kiinnostaa esimerkiksi tutustua tiimeille suunnattuun Vaikutusvoima™ -valmennukseen.
Jos olet itseopiskelevaa sorttia, niin verkkovalmennusalustamme G. palvelee 24/7 tuntia vuorokaudessa, eli juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii!